Jätehuollon suunnittelun tavoitteena on löytää kohteeseen sopivin jätehuollollinen ratkaisu.
Se voi perustua kustannustehokkuuteen, käytännöllisyyteen tai vaikkapa kohteen tavoitteisiin ympäristövastuullisessa toiminnassa.

Useimmiten suunnittelutyö saa alkunsa lähtötilanteen kartoituksesta (eli ns. jätehuoltokartoituksesta), joka kuvaa kohteen jätehuollon nykytilan ennen siihen kohdistuvia muutoksia. Muutokset kuvataan useimmiten ns. jätehuoltosuunnitelmaan, jonka mukaan kohteen jätehuoltoa tullaan toteuttamaan jatkossa.

Jätehuoltokartoitus

Jätehuoltokartoituksen tavoitteena on saada kokonaiskuva kohteen jätehuollon nykytilasta. Kartoituksessa tulee nostaa esiin onnistumiset ja ongelmat sekä mahdolliset tavoitteet, joita suunnitelmalle asetetaan.

Syntyvän jätteen määrä arvioidaan aina tiettyä ajanjaksoa kohden (esim. viikko/kuukausi/vuosi). Jätemäärän selvittämiseksi voidaan hyödyntää esimerkiksi jätehuoltoyhtiön antamia raportteja ja jätelaskuja tai tutkia määrät itse, esimerkiksi punnitsemalla jätteitä tai laskemalla niiden painoja. Paino voidaan laskea jäteastian sekä jätteen tilavuutta hyödyntäen. Vinkkiä antavat myös tyhjennyskerrat ja astioiden tyhjennysasteet.

Vaarallisten jätteiden kohdalla on erittäin tärkeää selvittää kohteessa syntyvän jätteen määrä, laatu ja syntypaikka sekä sen varastoinnin, kuljetuksen ja turvallisen käsittelyn dokumentaatio (esim. vaarallisten jätteiden kirjanpito).

Jätehuoltokartoituksen tuloksena syntyy suuri määrä tietoa, jota hyödynnetään jätehuoltosuunnitelman laadinnassa. Kartoituksesta tehdään useimmiten kirjallinen raportti (eli ns. yhteenveto), joka kuvaa lähtötilanteen kartoituksen tekoa, tavoitteita ja tuloksia.

Jätehuoltosuunnitelma

Hyvin tehty kartoitus on puoli suunnitelmaa! Jätehuoltosuunnitelman ideana on peilata kohteen tavoitetilaa jätehuoltokartoituksen tuloksiin ja selvittää muutostarpeet jätteen keräämisessä ja lajittelussa. Muutostarpeita voi löytyä selkeistäkin asioista, kuten kohdetta koskevan jätelainsäädännön ja paikallisten jätehuoltomääräysten noudattamisesta (tai noudattamatta jättämisestä).

Jätehuoltosuunnitelman tavoitteena on, että sen laatimisen jälkeen kohde ja sen käyttäjät pystyvät kehittämään jatkuvatoimisesti jätehuoltoa. Jätehuoltosuunnitelmat käsittelevätkin käytännönläheisesti tapoja, joilla kohteen jätehuoltoa muutetaan.

Toimiva jätehuoltosuunnitelma suunnitellaan yhdessä kohteen henkilöstön kanssa. Mikäli mahdollista kiinteistön käyttäjille annetaan myös aiheen koulutusta, neuvontaa, ohjeistusta ja opastusta. Koulutuksen rooli korostuu erityisesti silloin, kun jätehuoltojärjestelmää uusitaan (ns. ”vanhasta poisoppiminen”). Jäteneuvonnan tai koulutuksen tulisi olla myös jatkuvaa, esimerkiksi perehdytykseen tai kuukausi/viikkokokouksiin sisällytetty asia.

Mikäli kohteeseen tehdään paljon muutoksia, niille on tärkeä määritellä tärkeysjärjestys, aikataulu sekä vastuuhenkilöt. Järjestelmällinen, säännöllinen seuranta helpottaa myös jätehuollon jatkokehitystä. Seurannan onnistumiseksi tavoitteille on määriteltävä aina mittarit ja sovittava, mistä ja miten tiedot kerätään. Toteutettujen toimenpiteiden seurannasta voidaan tehdä myös jätehuoltosuunnitelmasta erillinen suunnitelma.

Suunnitelman käytännön työkaluksi kohteiseen voidaan koostaa myös ns. jätehuoltokansio, joka sisältää kaiken jätehuoltoon liittyvän materiaalin. Kansio toimii hyvänä työvälineenä jätehuoltoa kehittäessä ja sitä tulee päivittää ja ylläpitää jätehuoltoon tehtävistä muutoksista (vrt. turvallisuuskansio tai huoltokansio). Jätehuoltokansiota voidaan hyödyntää myös sidosryhmille laadittavien ympäristöraporttien valmistelussa.

Lähde: GarbageX-verkkosivusto, www.garbagex.net

Jätehuoltokartoituksen ja -suunnitelman pohjat

Olemme koonneet valmiin pohjan jätehuoltokartoituksesi – ja suunnitelmasi tekoon. Kurkkaa siismateriaalit!