MÄÄRÄYKSET JA LAIT

Lainsäädännöllä on keskeinen merkitys ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamisessa.
Vaikka alan lainsäädäntö on varsin kattava, sitä on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan yhteiskunnan muutoksia ja tarpeita.
Kansallisen ympäristönsuojelulainsäädännön kehittäminen on vahvasti sidoksissa EU-lainsäädäntöön.

Keskeisin ohjauskeino on kokonaisuudessaan 2014 uudistettu ympäristönsuojelulaki. Se on pilaantumisen torjunnan yleislaki, jonka tavoitteena on:

  • ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja
  • turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö
  • ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia
  • tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena
  • parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon
  • edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä
  • torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä

Laki edellyttää, että pilaantumisen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle on haettava ympäristölupa.

Ympäristönsuojelulaki ei koske kaikilta osin ympäristön fyysistä muuttamista tai rakenteellista pilaamista eikä myöskään maankäyttöä ja luonnonsuojelua, joista on säädetty erikseen. Tutustu ajantasaiseen ympäristölainsäädäntöön esim. www.finlex.fi – sivustolla!

Vesilaki ohjaa vesien käyttöä ja rakentamista ja jätelaki jätehuoltoa ja jätteiden hyötykäyttöä. Myös geenitekniikan ja kemikaalien käytöstä, merensuojelusta ja hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista on säädetty eri laeilla.

 

Jätelainsäädännön tavoitteena on

  • ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle
  • vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta
  • edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä
  • varmistaa toimiva jätehuolto sekä ehkäistä roskaantumista.

Jätelainsäädännössä säädetään kaikesta jätteestä, ei kuitenkaan eräistä erityisjätteistä, esimerkiksi ydinjätteistä. Suomen jätelainsäädäntö seuraa Euroopan unionin jätelainsäädännön kehitystä. Joiltain osin Suomen lainsäädäntö on kuitenkin EU-säädöksiä laaja-alaisempi ja tiukempi.

Jätelaki ja keskeiset asetukset on uudistettu vuosina 2011-2016.Kunnallista jätehuoltoa ohjaavat useat lait ja määräykset. Jätelaki määrittelee jätehuollon vastuut ja velvollisuudet. Alueelliset jätehuoltomääräykset määrittelevät muun muassa asukkaan velvollisuuksia jätehuoltojärjestelmän käytössä.

Jätehuoltomääräykset ovat alueellisia määräyksiä jätehuollon toteuttamiseksi. Ne perustuvat jätelakiin ja kertovat lukjalleen kuinka kyseisellä alueella jätehuoltoa ja kierrätystä toteutetaan. Jätehuoltomääräykset vaihtelevat alueittain, jonka vuoksi Suomen jätehuoltojärjestelyt poikkeavat merkittävästi alueittain. Esimerkiksi Lahden, Tampereen, Helsingin seutujen jätehuoltomääräykset poikkeavat toisistaan niiden läheisestä sijainnista huolimatta.

Jätehuoltomääräykset löytyvät useimmiten kuntien verkkosivustoilta ja ne kertovat lukijalleen mm. jätteen keräysvälineet, keräysvälineiden tyhjennysvälit sekä väritykset.

Jätteiden kansainvälisissä siirroissa sovelletaan ns. EY:n jätteensiirtoasetusta. Se on sellaisenaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, jota kaikkien EY:n ja ETA:n jäsenmaiden on noudatettava. Asetuksessa on säädetty yksityiskohtaisesti jätteiden viennin, tuonnin ja kauttakuljetuksen valvonnasta ja niihin tarvittavista luvista.

Lähde: Ympäristöministeriön www-sivut, www.ym.fi

Tutustu alan työkuviin!
Tarvitsetko koulutusta?

Joko osaat?

Näytä osaamisesi suorittamalla ympäristöhuollon ammattitutkinto!

Tutustu tarkemmin!