JÄTELOGISTIIKKA

Jätelogistiikka sisältää käytännössä kaikki jätevirtojen kuljetuksiin ja varastointiin liittyvät toimet.
Tässä osuudessa käsittelemme aihetta lähinnä kuljetusten kannalta.

Kuljetusten toimijakenttä on moninainen, sillä kuljetusten parissa toimitaan sekä omalla kalustolla, ulkoistetusti tai täysin toiselta alalta käsin (esim. perinteinen kuljetusala, ADR). Toimijakenttä laajenee yhä, kun pohditaan kuljetusten suunnittelua ja eri kaupunkien tapoja toteuttaa jätteenkuljetuksiaan.

Vaikka jätteenkuljettaminen näyttäytyy useimmiten rutiininomaisena ja paikallisena työnä, se ei välttämättä ole niin.
Mitkä asiat sitten vaikuttavat kuljetusalan toimintaan ja miten kuljetuksia oikein hoidetaan?

Jätteen kuljetukset lainsäädännössä

Jätteiden kuljetuksia käsitellään erityisesti jätelaissa (646/2011) ja jäteasetuksessa (179/2012). Mikäli jätteitä aiotaan kuljettaa ulkomaille, on myös hyvä tutustua jätteensiirtoasetukseen.

Jätelaissa kuljetuksia käsitellään mm. jätehuoltorekisterien kautta, johon jokaisen toiminnanharjoittajan on hakeuduttava mikäli aikoo toimia näiden kuljetusten parissa. Hakemus tulee toimittaa sen toimialueen ELY-keskukseen, jossa toimintaa eli kuljetustyötä aiotaan toteuttaa. Jätehuoltorekisteriotetta tulee aina pitää mukana.

Jäteasetuksessa tarkennetaan kuljetukseen liittyviä vaatimuksia, esimerkiksi kuormien peittämiseen liittyen.

Jätteensiirtoasetuksessa (kuten jätelaissakin) käsitellään jätteiden kansainvälisiä siirtoja, jotka vaativat lähes aina jätesiirtoluvan (poikkeuksena vaarattomien jätteiden siirto hyödyntämistä varten OECD-maiden sisällä). Jätesiirtojen luvat ovat voimassa pääsääntöisesti vuoden. Siirtojen luvitusta ja valvontaa hoitaa Suomessa Suomen ympäristökeskus SYKE.

Jätteen siirrot Suomessa

Jätelaki määrittelee Suomen sisäisiin siirtoihin myös siirtoasiakirjojen käytön, jolla pyritään varmistamaan se, että jätteet päätyvät asianmukaisesti käsiteltäväksi. Tämä tarkoittaa käytännössä siis sitä, että jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja määritellyistä jätejakeista, joka kulkee läpi kuljetusprosessin jätteen vastaanottajalle.

Vaarallisten jätteiden kohdalla siirtoasiakirja vaatii lisäksi olomuotoon, vaaraan, pakkaus- ja kuljetustapaan sekä käsittelytapaan liittyviä tarkennuksia.

Jätteen haltijan ja vastaanottajan tulee säilyttää siirtoasiakirjasta oma kappaleensa vähintään kolmen vuoden ajan.

  • vaarallinen jäte
  • sako- ja umpikaivoliete,
  • hiekan- ja rasvanerotuskaivojen liete
  • rakennusjäte
  • purkujäte
  • pilaantuneet maat.

Siirtoasiakirjan tulee seurata jätettä siellä missä se on, eli se tulee olla tarkistettavissa myös kuljetuksen aikana. Siirtoasiakirjaan tulee merkitä vähintään

  • jätteen haltijan, kuljettajan ja jätteen kuljetettaja ja vastaanottajan tiedot
  • siirron ajankohta ja alkamis- ja päättymispaikka
  • jättee nimike ja kuvaus jätelajista (jäteluettelon mukaisesti)
  • jätteen määrä
  • allekirjoitukset tai muut vahvistukset annetuista tiedoista haltijalta sekä jätteen vastanottajalta.

Yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmät

Jätteiden kuljetus näyttäytyy useimmiten yhdyskuntajätteen (useimmiten sekajäte) ja biojätteen kautta, jota perinteiset, pakkaavat, jäteautot, hakevat jokaisesta kotitaloudesta. Käyntien määrä kuitenkin vaihtelee sekä toimijat, jotka kiinteistöillä käyvät – mutta miksi ?

Kuntien jätehuoltoviranomaisilla on mahdollisuus päättää, hoidetaanko jätteiden kuljetus kunnan jätelaitoksen kilpailuttamana vai  järjestääkö kiinteistönhaltija  sen itse. Tämän vuoksi vierekkäisissäkin kunnissa saattaa olla täysin erilaiset mallit jätteiden hakuun.

Kunnan kilpailuttama kuljetusjärjestelmä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunta kilpailuttaa kuljetukset omalta alueeltaan ja toteuttaa niitä kilpailutuksen voittaneiden toimijoiden kautta sopimuskauden ajan. Järjestelmä saa usein negatiivista palautetta siitä, että sen mukaiset päätökset voivat suosia suurempia kuljetusalan toimijoita jättäen pienemmät toimijat helpommin suurten jalkoihin. Samaan aikaan järjestelmään pidetään kuitenkin hyvänä, sillä se vähentää huomattavasti jätehuollosta aiheutuvaa liikennettä ja sen päästöjä sekä useimmiten laskee jätehuollon kustannuksia. Kunnan kilpailuttamaan järjestelmään voit törmätä esimerkiksi Tampereella, Helsingissä, Porvoossa ja Saarijärvellä.

Toinen järjestelmä on sopimusperusteinen eli kiinteistön haltijan järjestämä kuljetusjärjestelmä. Tässä järjestelmässä jokainen kuntalainen voi kilpailuttaa oman jätehuollon kuljetusyrityksensä itse ja valita niistä oman palveluntarjoajansa. Järjestelmää on kritisoitu sillä, että se aiheuttaa ruuhkaa ja turhia päästöjä, kun jäteastioita tyhjentäviä autoja käy samalla kadulla useita, useina eri päivinä. Positiivisena asiana järjestelmässä on pidetty kuitenkin pk-yritysten kilpailumahdollisuuksia, joita on pidetty parempina, kun jokainen asukas voi kilpailuttaa oman toimijansa itse. Kiinteistön haltijan järjestämään kuljetusjärjestelmään voit törmätä esimerkiksi Turussa, Oulussa ja Lahdessa.

Mikäli et tiedä oman kotikaupunkisi kuljetusjärjestelmää, saat sen selville vierailemalla mm. JLY:n sivustolla

Jäteastioiden minimi ja maksimityhjennysajat eivät yleistä luuloa poiketen riipu kuljetusjärjestelmistä vaan ne määritellään kuntien jätehuoltomääräyksissä. Jätehuoltomääräykset määrittelevät myös millaisia jäteastioita alueella voi olla ja miten useasti niitä tulee tyhjentää.

Kuljetuskalustot

Jätteiden kuljettamiseen on olemassa hyvin monenlaisia jäteautoja ja autojen varustelutaso kasvaa uusien jäteastiainnovaatioiden myötä. Perinteisimmät jäteautot ovat kuitenkin ns. pakkaavia jäteautoja (ns. pakkareita), edestä kuormattavia jäteautoja, vaihtolava-autoja, nosturiautoja sekä imu- ja loka-autoja.

Pakkaavat jäteautot pakkaavat nimensä mukaisesti jätettä itseensä. Ne sisältävät puristimen sekä kuormausvälineet (jäteastioiden nostoon). Joissain autoissa lastaus voidaan tehdä myös sivulta. Pakkaavat jäteautot soveltuvat erityisen hyvin pyörällisten jäteastioiden ja pikakonttien tyhjennykseen. Alta löytyvällä työnkuvavideolla näet pakkaavan jäteauton toiminnassa.

Monilokeroautot ovat käytännössä pakkaavia jäteautoja, joissa on useampia lokeroita eri jätejakeiden keruuta varten. Nämä autot saattavat joskus aiheuttaa hämmennystä, sillä eri jätejakeet näyttävät kauempaa katsoen menevän samaan paikkaan tyhjennysvaiheessa. Autot ovat kuitenkin erittäin tehokkaita, sillä yhdellä tyhjennyskerralla voidaan kerätä useampia jätejakeita kerralla (esim. paperi ja kartonki).

Edestä kuormattavalla jäteautolla eli ns. etulastaajalla tyhjennettävä jäteastia nostetaan astian kiinnikkeiden avulla auton yläpuolelle ja astian sisältö kaadetaan katolta löytyvään ”kaukaloon”. Jäteasian nosto tapahtuu auton etupuolelta.

Vaihtolava-autot ovat käytännössä kuorma-autoja, joista löytyy vaihtoelavoille tarkoitettu mekanismi tai yhdistetty koukkumekanisti (nosto vinssillä kyytiin). Vaihtolava-autoilla voidaan kuljettaa mm. vaihtolavoja sekä puristimia täyttöön ja tyhjennykseen. Autot eivät voi siis tyhjentää sisältöjä paikan päällä vaan lavat/puristimet jne. tulee aina kuljettaa pois kiinteistöltä ja takaisin (tai vaihtoehtoisesti tuoda toinen lava tilalle hakiessa vanhaa pois).

Nosturiautot muistuttavat pitkälti pakkaavia jäteautoja, mutta ne on varusteltu erillisellä nostomekanismilla ja niiden takalaita on korkeampi. Autojen nostomekanismia käytetään esimerkiksi syväkeräyssäiliöiden tyhjennykseen.

Imu- ja loka-autoja käytetään imettävien jätteiden kuljetuksiin. Tällaisia ovat mm. erilaiset nesteet, lietteet, rasvat, hiekat jne. Imu- ja loka-autojen kuljettajat tekevät työssään usein viemärihuollon työtehtäviä, joihin voit tutustua teollisen puhtaanapidon ja viemärihuollon alla!

Tutustu alan työkuviin!
Tarvitsetko koulutusta?

Joko osaat?

Näytä osaamisesi suorittamalla ympäristöhuollon ammattitutkinto!

Tutustu tarkemmin!