JÄTEJAKEET

Jätejakeiden tai jätekomponenttien, ominaisuuksien tai koostumuksen perusteella, muodostamaa ryhmää kutsutaan jätelajiksi.
Jätteistä käytettävät nimikkeet ja käsittelytavat vaihtelevat paikkakunnittain.

Kun jätteestä on eroteltu kierrätyskelpoiset materiaalit sekä vaaralliset jätteet, jäljelle jää sekajäte. Sekajätteelle on useita nimiä, useimmiten niistä törmää kaatopaikkajätteeseen tai kuivajätteeseen. Sekajäte toimitetaan yleensä käsittely- tai polttolaitokseen, sillä nimensä mukaisessa sekaisessa jätteessä on liikaa orgaanista ainetta, jotta se voitaisiin sijoittaa kaatopaikoille.

Biojätteeseen lajitellaan kotien, keittiöiden ja ruokailutilojen ruokajätteet. Biojätettä ovat kaikki eloperäiset maatuvat ainekset kuten ruokajätteet, hedelmien ja vihannesten kuoret, käytetyt talouspaperit ja lautasliinat, kahvinporot, kasvinosat ja kuihtuneet kukat. Biojätteen joukkoon ei kuulu muovi- ja metallipakkaukset, maatumaton jäte, eikä nesteet. Biojätteestä valmistetaan kompostimultaa, biokaasua tai -etanolia.

Biojäteastia kannattaa pitää puhtaana ja tyhjentää riittävän usein hajuhaittojen välttämiseksi. Paikkakuntakohtaiset jätehuoltomääräykset määräävät useimmiten kuinka usein kiinteistön biojäteastia on tyhjennettävä. Biojätteen lajittelussa on myös paikkakuntakohtaisia tai toimialakohtaisia eroja. Esimerkiksi joissain kauppaliikkeissä voi pakatut elintarvikejätteet lajitella biojätteen joukkoon. Erilaisia määräyksiä voi olla myös biojäteastiassa käytettävän jätesäkin materiaalista.

Kotikeittiön biojäteastiassa käytettävän pussin voi taitella myös sanomalehtipaperista. Pienissä kiinteistöissä ja kotitalouksissa biojätteen kompostointi ja kierrätys oman pihan kompostimullaksi on suositeltavaa.

Energiajae on polttokelpoista jätettä, jota ei voi kierrättää materiaalina, mutta jota voidaan hyödyntää polttoaineena sähkön ja lämmön tuotannossa voimalaitoksissa.

Energiajakeeseen voi lajitella erilaisia polttokelpoisia muoveja, puuta, likaista pahvia ja paperia sekä tekstiilejä. Energiajakeeseen ei lajitella PVC-muovia, biojätettä, vaarallista jätettä tai palamatonta jätettä. Energiajakeesta valmistetaan kierrätyspolttoainetta energiantuotantolaitoksien sähkön ja lämmöntuotantoon.

Postin tuomat paperimateriaalit ovat keräyspaperia. Keräyspaperin joukkoon lajitellaan sanomalehdet, kirjekuoret, mainosesitteet, aikakauslehdet ja luettelot. Keräyspaperin joukkoon eivät kuulu kertakäyttöastiat, pakkausmuovit, kopiopaperikääreet, pahvit ja kartongit. Keräyspaperia käytetään pääasiassa sanomalehtipaperin valmistukseen. Keräyspaperissa on voimassa tuottajavastuu.

Tuloste- ja kopiopaperit, valkopohjaiset lehtiöpaperit ja esitteet ovat toimistokeräyspaperia.. Niittejä ja klemmareita ei tarvitse poistaa. Toimistokeräyspaperin joukkoon eivät kuulu aikakauslehdet, värilliset paperit, pahvit ja kartongit sekä kopiopaperikääreet. Toimistokeräyspaperia käytetään pääasiassa pehmopaperien valmistukseen.

Lukolliseen tuhottavan paperin astiaan laitetut luottamukselliset paperit käsitellään tietoturvan edellyttämällä tavalla käsittelylaitoksella, jonka jälkeen silputtu paperikuitu kierrätetään pehmopaperin raaka-aineeksi. Tuhottavan paperin joukkoon lajitellaan kaikki salaista tai luottamuksellista tietoa sisältävät paperimateriaalit.

Pahvilaatikot, aaltopahvit ja voimapaperit lajitellaan litistettyinä pahvirullakkoon tai
-astiaan. Pahvipaalain ja -puristin litistävät pahvilaatikot ja soveltuvat kohteisiin missä syntyy paljon pahvijätettä. Keräyspahvista valmistetaan hylsykartonkia.

Kartonki, kuten kertakäyttömuki ei kuulu pahvin joukkoon. Vähäiset määrät pahvia voi kuitenkin lajitella esimerkiksi kotona tai oppilaitoksessa keräyskartongin joukkoon. Niittejä ja teippejä ei tarvitse keräyspahvista poistaa.

Keräyskartonkia ovat erilaiset paperi-, kartonki- ja pahvipakkaukset, kuten kartonkimukit, kopiopaperikääreet ja keksipakkaukset. Keräyskartonkia kerätään erikseen pääasiassa kodeista ja kierrätyspisteistä. Jonkin verran oppilaitoksissa ja päiväkodeissa myös kerätään erikseen kartonkia. Keräyskartongista valmistetaan hylsykartonkia.

Vuonna 2016 alkaneeseen kuluttajien muovipakkauskeräykseen voi lajitella tyhjät
leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset, muovikassit, -pussit ja -kääreet sekä muovipullot ja -purkit, mieluiten litistettynä. Tyhjennä pakkaukset, tarvittaessa puhdista ja anna kuivahtaa. Muovipakkaukset kierrätetään uusiomuoviksi.

Kalvomuovien joukkoon lajitellaan PE-pakkaukset ja -kääreet, kiriste- ja kutistekalvot, tyhjät muovikääreet sekä lavahuput. Kalvomuovia kerätään erikseen useimmiten varastoissa, logistiikkakeskuksissa ja kauppaliikkeissä. Kalvomuovien joukkoon eivät kuulu verkot ja suursäkit, pakkausvanteet, styroksi, vaahtomuovi ja lasikuituiset säkit. Kalvomuovi kierrätetään uusiomuoviksi.

Tyhjä pakkauslasi lajitellaan keräyslasiastiaan. Paikoin keräyslasia lajitellaan erikseen värilliseen ja värittömään lasiin. Poista keittiöissä syntyvistä tyhjistä lasipulloista ja -purkeista metalli- ja muoviosat, kannet ja korkit. Tyhjennä ja huuhtele tarvittaessa. Etikettejä ja kaulusrenkaita ei välttämättä tarvitse poistaa. Keräyslasin joukkoon ei kuulu juoma- ja uunilasi, posliini, ikkuna- ja peililasi tai kristalli. Keräyslasista valmistetaan uutta pakkauslasia, lasivillaa tai vaahtolasia.

Pienmetallia ovat muun muassa tyhjät metallipakkaukset, kuten säilyketölkit, purkit, vuoat, kannet, pantittomat juomatölkit, metalliset astiat ja tyhjät sekä sivellinkuivat maalipurkit. Pienmetalli kerätään useimmiten kodeissa, keittiöissä, ravintoloissa ja kouluissa omaan jäteastiaan.

Keräysmetalliin joukkoon voi lajitella erilaiset kiinteistönhuollosta ja muussa toiminnassa syntyvät isokokoiset metallit, kuten metalliromut ja -pakkaukset, pellit, putket ja tyhjät tynnyrit sekä metallihuonekalut.

Tyhjennä, litistä tai pakkaa pienmetalli sisäkkäin tilansäästämiseksi. Keräysmetallin joukkoon ei saa laittaa vaarallisia jätteitä tai sähkö- ja elektroniikkaromua. Keräysmetalli kierrätetään uusien metallituotteiden raaka-aineeksi.

Sähkö- ja elektroniikkaromua (SER tai SE-romu) ovat kaikki sähköllä toimivat laitteet, kuten kahvinkeittimet, tulostimet ja tietokoneet, puhelimet, valaisimet. Sähkö- ja elektroniikkaromu puretaan asianmukaisesti, jolloin vaaralliset jätemateriaalit ja hyödynnettävät jätteet erotellaan ja toimitetaan käsittelyyn.

Luottamukselliset materiaalit kuten henkilökortit, valokuvat ja muistitikut lajitellaan lukollisiin tietosuoja-astioihin. Materiaali murskataan tietoturvallisesti ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.

Vaarallista jätettä eli entiseltä nimeltään ongelmajätettä on käytöstä poistettu aine tai esine, joka voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliset jätteet pitää lajitella ja pitää erillään toisistaan ja muista jätteistä.

Vaarallisia jätteitä ovat:

  • jäteöljy, öljyiset jätteet, öljynsuodattimet, öljyiskunvaimentimet, trasselit
  • maalit, lakat, liimat ja liuottimet: tärpätti, tinneri, asetoni
  • auton ja koneiden lyijy-, happo- ja kuiva-akut
  • jarru-, jäähdytin- ja kytkinnesteet
  • pienakut ja paristot
  • sähkö- ja elektroniikkaromu: kylmälaitteet, televisiot ja näyttöpäätteet
  • hapot, emäkset ja vanhentuneet kemikaalit
  • elohopeaa sisältävät jätteet: loisteputket, energiansäästölamput ja elohopeamittarit
  • vaarallista jätettä sisältävät pakkaus- ja muut materiaalit.

Rakennusjäte on rakennus- ja purkukohteissa syntyvää jätemateriaalia. Rakennusjäte ei saa sisältää vaarallisia jätteitä (maalit, öljyt, kestopuu, akut), autonrenkaita, sähkölaitteita, asbestia, kaasua eikä räjähdys- ja palovaarallisia jätteitä. Rakennusjätteestä edellytetään siirtoasiakirjaa.

Tutustu alan työkuviin!
Tarvitsetko koulutusta?

Joko osaat?

Näytä osaamisesi suorittamalla ympäristöhuollon ammattitutkinto!

Tutustu tarkemmin!